Avainsanat
Jonglöörin lokikirjoitus
Alohaa Peipsss, täällä taas laivan luettavin merikarhu. On keskiviikko, elokuun viimeinen päivä ja palasin juuri kajuuttaan pieneltä uimapyrähdykseltä. Sää on kaunis ja elämä hauras. Varsinaisesti tämä tämänhetkinen sää ei ole mikään niin sanottu purjehdussää. Virroille siis riittää melottavaa tällä 1500-kiloisella intiaanikanootillamme.
Eilen vierailimme ennen vesille lähtöä toistaiseksi käyttökieltoon asetetulla Runebergin lähteellä. Laitoin teksiviestin paikalliselle terveystarkastajalle ihmetellen josko tuo lähteen likaantuminen johtuisi siihen tehdystä padosta, vesi ei näettekös pääse vaihtumaan. Tänään saimme tekstiviestiin vastineen, jossa meille kerrottiin asian olevan jo vireillä, eli asiaa tutkitaan perinpohjaisesti. On synti nähdä Runebergin lähde yhtä pahoinvoivana kuin äidinkielemme. Ehkä tämä lähteen puhdistus voi nostaa myös kielemme takaisin menneiden menetettyjen aikojen ylvääseen loistoon.
Kapteeni Laurikainen pesi intiaanikanoottimme kannen joten nyt on loistava hetki sadepisaroiden täsmähyökkäykselle. Toivomme tämän sateen tuovan myös tuulen.
Edellisen yön vietimme ankkurissa, kapean väylän varrella, katsellen tähtiä. Paistattelimme myös Jupiterin, tuon hyvän onnen planeetan, loisteessa.
Tänään olemme onnellisia ja puhtaita pahoista ajatuksista. Matkamme jatkuu elämän ollessa purjehtimisen metafora. Nykyaikana täysin tarpeetonta ja hyödytöntä. Tulevaisuus on purjehtijoiden.
-Samuli Männistö
runoilijan tie 